Vaikka kello ei ole vielä oikein mitään, kerimme jo Bongon kanssa käydä tutustumassa pururataan, joka lähti Iivarin koululta ja koitimme etsiä laavua, jossa voisi paistaa makkaraa mutta polku meni niin kivikkoiseen paikkaan, että en sinne kyllä uskalla mennä kun totta kai siellä on kärmeksiä! Kiitos google mapsin, löysimme takaisin ”sivistyksen” pariin. 10 kilometrin lenkki tuli taas tehtyä parissa tunnissa. Lopuksi kävimme kylän raitilla katselemassa, mitä kaikkea sieltä nyt sitten löytyykään, ja aika paljon siellä on kaikkea! ABC:n kylmäasema, Sale, kunnantalo, kahvila Kaktus, kukkakauppa, kirjasto, paloasema, kaksi pankkia ja olikohan vielä muuta.. Mutta aika paljon kuitenkin näin pieneksi kyläksi.
Olen huomannut, että Etelä-Pohjanmaa on onnellisuuden tyyssija, tiiä sitten johtuuko se tuurista vai Tuurista, mutta kaikki ihmiset hymyilevät ja mitä ilmeisemmin nauttivat täällä olostansa. Ei siinä, on sitä itselläkin paljon parempi ja avautuneempi olo täällä entä Oulussa, johtuuko se sitten häilyvästä lannan tuoksusta, raikkaasta ulkoilmasta vai siitä että ihan sama minne katsot, näkyy vain peltoja.
Kun olimme lenkillä pururadalla, minun oli pakko ottaa kuva paikallisesta maantiestä varoittavasta kyltistä;
Mahottoman kova liikenne tällä maantiellä oli!
Mutta, täällä on jo aivan kesä, huomasi lenkillä että villasukat oli jo aivan liikaa!
Huomennahan on sitten jo se jännin päivä; ensimmäinen työpäivä!
